I1
79. Vuonninen. Sjögren n. 432. - 1825. Ontrei Malińi. Maailman alku munasta. L[appalainen] kyyttöselkä P[iti] v[iikoista] v[ihoa] P[äälle] v[anhan] V[äinämöisen]. Keksi mustasen mereltä, 5 Sinervöisen lainehilta. Jännitti t[ulisen] j[ousen] Korvah kovan tulisen. Ampu kerran nuolellasa, Niin meni kovin alatschi; 10 Ampu toisen nuol[ellasa], Niin m[eni] kov[in] ylitsche; Koki kerran kolmannengin, Siitä viimen käypi kohten, Sapsohon sinisen hirven. 15 Sormin sortu vetehen, Käsin käänty lainehisen. Siellä k[ulki] k[uusi] v[uotta], Siuru 7 kes[eä]. Kussa maat on maata vassa, 20 Siihi siunasi apajat, Kalahauat kaivatteli; Kuhu seisattu merelle, Siihi luoti luotoloja, Karipäitä kasvatteli. 25 Niihin laivat lasketah, Päät menöö kauppamiesten. Hanhonen ilman lintunen Lentää lekutteloo, Etschii pesän sioo. 30 Siitä v[anha] Väin[ämöinen] Lykkäs polvesa merestä Vihannaksi mättähäksi, Kuloseksi turpeheksi. Hanhonen ilman lintu 35 Hieroo pesän sioo, Hiero heinästä pesää, Kunervoista kutkutteli Päähän polven Väin[ämöise]n. Munivi munosta kuusi, 40 7:n rauta munan. Hanh[onen] ilman lintu Hierelöövi, hauteloovi Päässä polven Väin[ämöise]n. Siitä tunsi Väin[ämöinen], 45 Tunsi polvensa palavan, Jäsenesä lämpiävän; Liikahutti polviasa, Munat vierövät veteh, Karskahti meren karih. 50 Sanoi#1 vanha Väin[ämöinen]: "Mi munassa alanen puoli, Se on alaiseksi maan emäksi; Mi mu[nass'] on ylinen puoli, Yliseksi taivoseksi; 55 Mi on munassa luun muruja, Ne tähiksi taivoselle; Mi munass' on ruskiesta, Se päiväksi paistamah; Mi mun[assa] valkiesta, 60 Se kuuksi kumottamah Yliseksi taivoselle." Siitä kulki Väin[ämöinen], Kulki kuusissa hakona, Petäjässä päänä pölkyn, 65 Itsche nuin sanoksi virkko: "Haittan' on hako vesillä, Köyhät eellä rikkahalla." Jo tunsi tuhon tulevan Vuotena kaheksantena. 70 "Jo jouun#2 poloinen poika, Jouun puulle pyörivälle, Varvalle vapisevalle. Tuos#3 tytti venonen tänne, Poikki Pohjolan joesta, 75 Manalan alantehesta." Port' oli Pohjolan emäntä Pyyhki pikku pirttisesä, Vaski lattian lakasi, Vei rikkasa pihalle, 80 Pellolle perimmäiselle, Takaiselle tanhualle. Seiso itsche kuulemahan. Kuuluu mereltä itku: Ei ol' itku lapsen itku, 85 Eikä itku naisen itku, Se on itku partasuun urohon. Siitä portto Pohjolan emäntä Itse löihi soutamahan Luokse v[anhan] Väin[ämöise]n, 90 Sekä mäni, jotta joutu, Sano tuonne saatuhuso: "Oi silma ukko utra, Jo kuin jouvut polonen poika, Jouvut maille vierahille, 95 Paikoille papittomille, Maille ristimättömille." Siitä saatto purtehesa. Sat' oli haavaa sivulla, Tuhat tuulen pieksemätä. 100 Syötti miehen syölähäksi, Issutti venon peräh. Siitä saatto Pohjaseh, Sano tuonne saatuosa: "Oho vanh[a] Väin[ämöinen], 105 Saatatko sampoa takuo, Kirjokantta kirjotella Kahesta karitschan luusta, Kolmesta jyvästä osran, Vielä puolesta sitäki?" 110 Sanoi#4 v[anha] Väin[ämöinen] "En saata sampoa takoo, Kirj[o]k[antta] kirj[otella]; Olis seppä omilla mailla, Ei olis seppää selvempää, 115 Takojaa tarkempaa, Kuin on seppo Ilm[arinen]; Se on taivoista takonnut, Kantta ilman kalkutellut, Ei tunnu vasaran jälki 120 Eikä pihtien pitimet." Siitä porttoli Pohjolan em[äntä], Siitä saatto Väin[ämöisen] Entisen emonsa luoksi, Oman vanhemman varah. 125 Siitä laulo Väin[ämöinen] Päästyö omille maille, Laulo kuusen kulta latvan, Laulo nään kulta rinnan Kuuseh kultalatvah. 130 Sanoi tuonne saatuosa Sepollo Ilmarisella: "Oho seppo Ilmar[inen], Kuin on neiti pohjosessa, Imyi kylmässä kylässä, 135 Maan kuulu, veen vaalivo, Kiitti puoli Pohjan maata, Lihan läpi luu näkyy, Luun läpi yin näkyy." Sano seppo Ilmorinen: 140 "Oho vanha Väin[ämöinen], Jopa sie miun lupasit Oman pääsi päästimeksi, Itschesi lunastimeksi." Sanoi siitä Väin[ämöinen]: 145 "Oho seppo Ilm[arinen], Kuin on kuusi kultalatva, [Kuin on] näätä kultarinta Kuusessa kultalatvassa, Läkkä näätää katschomah." 150 Siit' on seppo Ilmorin[en] Läksi näätää katsch[omah]. Sanoi v[anha] Väin[ämöinen]: "Oho seppo Ilm[arinen] Lähes näätän nousentah, 155 Oravoa ottamah Kuusesta kultalatvasta." Siitä seppo Ilm[arinen] Läksi näätän nous[entah], Or[avoa] ott[amah] 160 Kuus[esta] kultal[atvasta]. Sanoi siitä Väin[ämöinen]: "Otas tuuli purtehesi, Ahava venosehesi, Nouses tuuli tuppurih, 165 Ilma raivohon rakennuk." Nousi tuuli tup[purih], Ilm[a] r[aivohon] rakentu, Siitä saatto Pohjoseh, Sekä mäni, jotto jouto 170 Luokse Pohjolan emännän. Sanoi P[ohjolan] em[änt]ä: "Outkos seppo Ilm[arinen]?" "Olen#5 s[eppo Ilmarinen], Ei ole seppoa selvempää, 175 Takojaa tarkempoaa." "Saatatkos sampoa takuo, Kirj[o]k[antta] kirj[otella]?" "Saatan samp[oa] tak[uo], K[irjokantta] k[irjotella] 180 Kahesta karitsch[an] l[uusta], Kolm[esta] j[yvästä] osran, V[ielä] puol[esta] sitäki." Siitä seppo Ilm[arinen] Päivät sampoa takoo, 185 K[irjo]k[antta] k[irjottaa], Yöt neittä lepyttelöö. Sai jo sammon valmehekse, K[irjokannen] kirjatuksi. Siitä Pohj[olan] em[äntä] 190 Saatteli omille maille Tuon on seppo Ilmorisen. Sano tuonne saatuosa: "Oho v[anha] Väin[ämöinen], Kuin on sampo Pohjosessa, 195 K[irjo]k[ansi] kirjoeltu: Siin' ois kyntö, siinä kylvö, Siinä vilja kaikenlainen. Läkkä sammon nouantah, Kirjokannen kannantah 200 Pimiestä Pohjosesta." Sanoi siitä Väin[ämöinen], Läksi sammon nouantah, K[irjo]k[annen] kannantah. Sekä mäni, jotta joutu. 205 Niemi matkalla tuloo. Ves'#6 oli liito laito poika, Se on niemestä sanoo: "Oho v[anha] Väin[ämöinen], Otas milma matkahasi, 210 Olen miekin miessä siellä, Urohona kolmantena, Kuin saat sammon nossantah, Sata sarven kannantah." Siit' on v[anha] Väin[ämöinen] 215 Siitä otti purtehesa, Sekä mäni etc. Pimiehen Pohjoseh. Nukutti pakanan kansan, Pahan vallan raukaeli. 220 Tuonn' oli sampo salvattuna Yheksän lukun taakse: Lukot voilla luikutteli, Liuutti sian lihalla: Tuonn' on juuruteltu 225 9 sylen syvyyh. Eipä sampo liikukkana, Sata sarvi kallukkana. Vesi liito laito poika Härän suustasa sukesi, 230 Sillä kynti sammon juuret; Sai jo sammon liikkehelle, Sata sarven kallumah. Siitä v[anha] Väin[ämöinen] Kanto sammoa purtehesa, 235 Saatteli venesesä; Laski päivän suovesiä. Muurahainen musta lintu, Kaksi jatkonen kaleva, Se kusi kuren jalolla; 240 Kurki laski kumman äänen, Parkasi pahan sävelen. Siitä Pohjola havatschi, Toivo lempo lehmäkseh, Piru pitkä hännäkseh. 245 Siitä Pohj[ola]n em[äntä], Samp' oli viety Pohjosesta, Otettu omin lupisin. Siitä Pohjolan em[äntä] Pani sata miestä soutamah, 250 Tuhat airon pyyrömille, Vatschan vanoot siiviksesi, Kynsiksesä viisi viikatehta. Siitä läksi soutamah. Sanoi seppo Ilm[arinen] 255 Vanhalle Väinä[möiselle]: "Miks' et laula Väin[ämöinen], Hyrehi hyvä sukuinen, Hyvän sammon saatuesi?" Sanoi v[anha] Väin[ämöinen]: 260 "Aikanen on ilon teoksi, Varahainen laulannaksi. Oho seppo Ilm[arinen], Nouses purjeh puun nenäh, Vaate varpahan rapaak; 265 Katscho itä, katscho länsi, Katscho pitin pohjon ranta." Siitä seppo Ilm[arinen] Nousi purjeh puun nenih, V[aate] v[arpahan] rap[asi], 270 Katsch[o] ijän, k[atscho] l[ännen], K[atscho] p[itin] p[ohjon] r[annan]. "Havukkoi on haavat täyet, Korvet korja kokkoloi." "Jo tunnen valehtelian; 275 Katscho itä, k[atscho] länsi, K[atscho] p[itin] p[ohjon] ranta]." Siitä seppo Ilm[arinen] K[atscho] ijän, k[atscho] l[ännen], K[atscho] p[itin] p[ohjon] r[annan]. 280 "Jo tuloo pursi pohjon, Sata hanka hakkoaapi. Sat' on miestä soutamassa, Tuhat airon pyyrymillä." Sano v[anha] Väin[ämöinen]: 285 "Keksin kummoo#7 vähäsen, Luon luotosen mereh, Karhi peään kasvattelen." Siitä v[anha] Väin[ämöinen] Otti piitä pikkaraisen, 290 Taklaa taki vähäsen, Luopi#8 luotosen mereh Yli olkasa vasemen. Siihi puuttu Pohjan pursi, Sata hanka halkieli. 295 Porttoli Pohj[ola]n em[äntä] Nousi leivon lentimillä, Sirkun siivillä yleni, Lenti purjeh puun nenäh, Vaate varpoh rapasi. 300 Siitä v[anha] Väin[ämöinen] Nossalti melan merestä, Lassun tammen lainehesta, Sillä kynsiä sivalti, Ei jäänt' kuin yksi tschakari#9 sormi. 305 Sano vanha Väin[ämöinen]: "Oho Pohj[ola]n em[äntä]! Läkkämmäs jaolle sammon, Kirjokannen katscheluh Nenäh utusen niemen, 310 Päähä saaren terhenisen." Ei lähe Pohj[olan] em[äntä], Ei lähe javolle sammon, Kirjokannen katscheluh. Siitä v[anha] Väin[ämöinen] 315 Sieglo seulalla utuh,#10 Terheniä tepsutteli Nenähän utusen niemen. Itsche nuin sanoksi virkki: "Tänne kyntö, tänne kylvö, 320 Tänne asu kaiken lainen, Tänne kuut, tänne päivät, Tänne tähet taivosilta." (Pohjan akka sänkte sedan samppon i sjön, hvaraf den blef rikare.) "Keksin kummoo vähäsen Sinun kynnön, kylvön päälle, 325 Saan rautaista raahta,#11 Teräxistä tellittelen." Sano vanha Väin[ämöinen]: "Tuonne satuos rautaista raahta, Teräxistä tellittele 330 Pohjolan kujan perille, Savi harjun hartiolle."
#1 Sanan edessä: |Siitä|.
#2 Alkuaan ollut: joun.
#3 Sanan edessä: |Jo|.
#4 Sanan edessä: |Siitä|.
#5 Alkuaan ollut: Olen kyllä.
#6 Sanan edessä: |Vesi|.
#7 Alkuaan ollut: kummoa.
#8 Sanan edessä: |Loi|.
#9 Selitetty: lilla.
#10 Sivulla: Blott ett dygn.
#11 Selitetty: hagel.