I2
741. Akonlaksi. Karjalainen n. 64. - 1894. Marppa, Maksima Huotarisen vaimo. Lemminkäisen virsi. Savu soarella palauve, Tuli niemen tutkamissa; Suuri ois sovan savuksi, Pieni paimenen paloksi(!) 5 Osmotar olutta keitti, Kapo kahjoa rakenti; Ei ottat olut hapata, Kahja kultani kahota. Hiero kahta kämmentähä. 10 "Oravaini lintuseni, Mäne sinne, kunne käsken, Mäne yli yheksän meren! Siell' on kolme korpikuusta, Kaksi on vaipalla katettu, 15 Kolmas jeänyn kattamatta. Ota kuusesta käpyjä, Petäjästä helpehie, Nuo kanna kavon kätehe!" Kapo kantau kahjahase, 20 Osmotar oloasarie; (!) Eipä noustu nuoret juomah, Eikä peästy pienet juomah. Olut happani. "Oravaini lintuseni, Mäne sinne, kunne käsken, 25 Pimiähe Pohjolahe, Tarkkaha Tapiolahe! Sokiet venehin souva, Rammat ratsahin ajele! Elä kutsu Limminkäistä, 30 Se on kaiketi torasa." Limminkäińi šoapi t'ieteä, alkau šanuo moamollah: "Kannas vaimo voattieni, Tuo sie sotisomani! Lähen Päivölän pitoihe, Hyvän joukon juominkihe." 35 Emo kielti poikoaha, Vaimo miestäsä epäsi: "Elä lähe poikuoni! Kolm' on surmoa matalla." "Sano surma ensimäini." 40 "Mänet matkoa vähäsen, Kulet tietä pikkaraisen, Mato on tiellä poikkipuolin, Pitelämp' on pirtin hirttä, Paksump' on pirtin patsasta, 45 Se on syönyn soan miestä, Tuhonun tuhan urosta, Sata on miestä turvassaha, Tuhat hännän tutkamissa." "Ei ole siinä miesten surma, 50 Eikä kuoloma urohon. Sano surma, toini surma!" "Mänet matkoa vähäsen, Kulet teitä pikkaraisen, Tulou tulini koski, 55 Kosessa on tulini luoto, Luuvossa on tulini koivu, Koivussa on tuliset oksat, Oksilla on tulini kokko, Se on syönyn soan miestä,#1 60 Tuhonun tuhan urosta, Sata on miestä turvassaha, Tuhat hännän tutkamissa." "Ei ole siinä miesten surma, Eikä kuoloma urohon. 65 Sano surma, kolmas surma!" "Mänet matkoa vähäsen, Kulet tietä pikkaraisen, Peäset Päivölän veräjih, Siinä on Mutsi musta koira, 70 Rakki rauvan karvallini, Se on syönyn soan urosta, Tuhonun tuhannen miestä, Sata on miestä turvassaha, Tuhat hännän tutkamissa. 75 Ait' on rautani rakettu, Teräksini temppu tehty, Tsitsiliuskoilla sivottu, Keärmehillä keännätelty, Jeäty hännät häilymähä, 80 Peät kesrät kihajamaha." "Emo naini kantajani, Ei ole siinä miesten surma, Eikä kuoloma urohon. Tuos sie sotisomani, 85 Kannas vaimo voattieni!" Kun heän mänöy, sanou: "Oi mato Jumalan luoma, Paina peäsi mättähähä, Tunge turpasi kuloho, Anna männä matkamiehen, 90 Limminkäisen liijatenki!" Mäni matkoa vähäsen, Kulki tietä pikkaraisen, Tempo teirie lehosta, Koppaloita koivikosta, 95 Ne on syöksi syöjän suuhun, Partaha palanpurijan. Mäni matkoja vähäsen, Kulki tietä pikkaraisen, Peäsi Päivölän veräjih, 100 Pani karhun rautakahlehih. Mäni pirttih: Siellä on syömät syöty, juomat juotu, Pikarit pinoten pantu, Tuopit tukkuih lykätty. "Päivölän hyvä emäntä, 105 Tuo sie tuopilla olutta!" Toi on tuopilla olutta, Kanto kaksikorvasella; Mato laijalla mateli. Tempo veitsen huotrastah, 110 Väkärauvan väskystäh:
#1 |urosta|: *miestä*.