SKVR I1
58 a). Latvajärvi. Borenius III, n. 11. - 31/8 1877.
Arhippaińi Miihkali.
Väinämöisen virsi.#1 Vaka v[anha] V[äinämöi]ńi Otti olkisen orihin, Hernehvartisen hepośen Meren jeätä juokšomahe, 5 Šomerta sirehtimähe; Lamp' oli suuri lautaśella, Vesi šelvä selkäluulla, Tuosta noiat vettä lakki, Lappalaiset lainuol'i. 10 Lappalaini küütösilmä Piti viikoista vihoa, Ijankaikista katsetta Peällä v[anha]n V[äinämöi]sen. Yöt#2 istu ikkunan korvissa, 15 Valvatti vajojen päissä Tulovakše V[äinämöi]sen. Keksi mustasem mereltä, Sinervöisen lainnehilta,#3 Jännitti tuliset jouset, 20 Vasamoitah valmisteli; Valittsi parahan nuolen, Otti oikeimman vasaman;#4,#5 Itse noin sanoikse virkko: Min käsi alentanouve,#6 25 Sen nuoli ylenteähöt! Min nuoli#7 ylentänöuve, Sen käsi#8 alentoahot! Koki korvalla piteä, Ei korvalla košketkana, 30 Läpi länkiluun lihašta, Oikiešta olkapeäštä; Ampu#9 olkisen orihin, Hernehvartisen hepośen Alta v[anha]n V[äinämöi]sen. 35 Vaka v[anha] V[äinämöi]ńi Šormin šortuvi merehe, Käśin laških lainnehise. Šielä kulki kuuši vuotta, Šeiso šeittšemen kešeä, 40 Kulki kuušissa hakoina, Petäjäissä pölkyn peänä.#10 Etsittihi V[äinä]möistä, Keveäl'l'ä#11 kevyisin#12 pursin, Talvella lylyin lipein. 45 Eipä löytyt V[äinä]möistä. Vaka v[anha] V[äinämöińi] Nosti polveša#13 mereštä, Jäšenenšä lainnehista.#14 Šotkoni ilman lintuńi 50 Ettsi-i pešän sijo'a; Jo muni munoa#15 3 Peähä polven V[äinämöi]sen. Hierelövvi#16, hautelouve. Vaka v[anha Väinämöińi] 55 Luuli polvensa palava[n], Jäsenenšä lämpievän, Veti polveša#17 merehe, Laski#18 luunša#19 lainnehise, Niin munat muruikse vieri. 60 Niin he₍än sanuo soatto: Mi munass' ylini puoli, Peäni om peällä taivosekse! Mi munass' alańi p[uoli] Moakse alla jalkojeńi! 65 Mi m[unass]a valkieta, Se päiväkše taivahalla! Mi m[una]šša ruškieta, Še kuikse kumottamahe, Tähtilöikse taivahalla. 70 Oi, ukko, ylijumala, Voari vanha taivahaińi, Taivahallińi jumala, Noss' on tuulta tutkutointa, Seän mänyö meäritöintä, 75 Nošš' on muštia muria Peällä selvien vesien. Jop o vei o V[äinämöi]sen#20 Lahteh on ńimettömä[he], Nimen t'ietämättömähe, 80 Kiven kirjavan sivulla, Poajen pakšun lappiella. Itkie t'ihustelouve, Voia vuopahattelouve: *"Jouvuin pois omilta mailta 85 Mailla muilla vierahilla. Äkki ouvoilla ovilla, En tunne tupia näitä,#21 Osoa en ovissa käüvä."#22 Pohjon akka harvahammaš 90 Nouši aivoin aikaiśehe, Aivoin aika huomenešša, Lämmitteli pirttisehe Halkośilla hienośilla,#23 Pienillä pilaštehilla. 95 Pyyhki pienen pirttisehe Vaškisella vaštaśella, Vei on rikkansa#24 pihalla Vaškiśella vakkaśella Pellolla perimmäiśellä, 100 Leviellä pientarella; Rikoillah on#25 seisattihi, Tuolla kuuli kuusieilt'a, Tähyšti kahekšieilt'a, Kuuli miehen itköväkše, 105 Urohon val'ittavakše. Ei ole itku lašten itku, Eikä i[tku] naisten itku, Itku on partašuun urohon, Jouhileuan juorotuše; 110 Lähen luota kattšomahe, Tarkašta tähyštämähe. P[ohjo]n [akka] harvah[ammaš] Viitittsihi, voatittšihin, Peäšomihin suorieuve, 115 *Vaskipantoih#26 on panekše,* T'inavöihe t'ilktšekše; Mäni luota katt[somahe], Tarkašta t[ähystämähe]. "Mitä itket V[äinämöi]ńi, 120 Urajat Umannon sulho?" Heänp' on#27 varsin vastoauve: "Ompa syytä itkijällä, Vaivoa val'ittajalla; Jouvuin pois omilta mailta 125 Mailla muilla vierahilla, *Äkki ouvoilla ovilla,* En tunne tupia näitä, Osoa en ovissa käyvä." P[ohjo]n akka h[arva]h[ammaš] 130 Tuop' on varsin vaštoal'i: "Mitä annat palkoistańi, Mie šoatan omilla mailla *Mailta muilta [vierahilta], Äkki ouv[oilta ovilta]?* 135 Kuin takonet uuven sammon, Kirjokannen kirjoaill'et,#28,#29 (Mie šoatan omilla mailla)." Šano v[anha] V[äinämöini] "Em mie takuo taija, 140 Enkäni t'iijä t'improal'l'a; Tüönnän seppo Ilmol'i'sen, Šepä jo'n#30 takuo taisi, Šepä on t'iesi t'improal'l'a." P[ohjo]n akka h[arva]h[ammas] 145 Nousi l'ievon lent'imillä, Sirkun šiivillä yleńi; Lenteä lepettelöuve, Männä luikeroittelouve; Niin šoatto omilla mailla. 150 *Sano v[anha] V[äinämöi]ńi:* "Oi sie šeppo veikkoiseni, Lähe neittä noutamahe *Pim[iestä Pohjolasta], Tark[asta Tapiolasta], 155 Mieh[en syövästä kylästä], Uroh[on upottajasta].* Löüsin ńeien ńukkunehen, T'inarinnan riutunehen, Vyövaški valahtanehen. 160 (Lähepä neittä [noutamahe] Pimieštä Pohjol'ašta, Tarkašta Tapi[ol'asta], Miehen syövästä kyläštä, Urohon upottajašta.)" 165 Niin#31 seppo Ilm[ollińe] Päivät sampuo takouve, Kirjokantta kirjoauve, Yöt neittä lepyttelöuve. Šai on sammon valmehekše, 170 Kirjokannen kirjatukše, Ei neittä lepytetykše. Jo on#32 jauho uusi šampo. Kirjo-kañsi#33 kiijätteli, Jauho purnun šyötäviä, 175 Toisen p[urnu]n myötäviä, 3:nnen kotieloja Yhtenä kešäissä yönä, Šykyšyissä valkiena. Niin ihaštu#34 P[ohjo]n akka, 180 Anto tyttönšä omañša. Tuo on šeppoi Ilmol'l'iñi P[ohjo]l'ašta tulleššahe,#35 Käkyöt kukahtelouve Kirjan korjavan kokilla, 185 Tetryöt kukertelouve Peällä luokin Ilmol'l'isen, Pyyhyöt viheltelöuve Rautaśilla rahkehilla, Käs' on kirjo-kintahašša, 190 Toińe on neitośen ńisuissa, Jalk' on Šakšan šoappoašša, Toińe on neijen reittä myöt'e.#36 Kuin peäsi omilla mailla Šano tuonne šoatuohon: 195 "Jo nyt jauho uusi šampo, Kirjokanši kiijätteli, Jauho p[urnun syötäviä], 2:sen p[urnun myötäviä], 3:nnen [kotieloja] 200 Yhtenä kešäissä yönä, Šykyšuissä valkiena." Niin on v[anha] V[äinämöini] Läksi sammon nouantahe Pimiestä P[ohjo]l'ašta, 205 Tarkasta [Tapiolasta], Mieh[en syövästä kylästä], Urohon [upottajasta]. *Niin sanovi V[äinämöi]ńi:* "Ketä otan toisekšeńi?" 210 Ikutiera Lieran poika, Ylimmäińi yštäväńi, Semp' otti#37 toisekšehe,#38 P[ohjola]h on männeššähe. *Sano tuonne šoaheššahe:* 215 "Oi ukko ylijumala, Voari vanha taiv[ahaińi], Taivahallińi j[umala], Paissa hetki helteheštä, Toini länneštä lähätä, 220 *Paha valta vaivuttele,* Painele pakanan kañša, *Nukuttele nuiva joukko,* Keihot keihähieh varahe." Niin ukko yl[ijumala], 225 Voari [vanha taivahaiñi], Taiv[ahallińi jumala] Paisto h[e]tken [heltehestä], Toi[sen lännestä lähätti], Niin#39 paino p[akana]n k[ansa]n, 230 *Nukutteli nuivan joukon,* Keihot keihähieh varahe. P[ohjo]l'ah on mäntyöhö, Šano tuonne soatuohe: "Ikutiera L[iera]n p[oika], 235 Ylim[mäińi ystäväni], Kanna kanši purteheni, Šoa šampo venośeheńi." "Eipä sampo liikukkana, Juurillah on juurtunut, 240 Jeärilläh on jeärtynyt. Itse v[anha] V[äinämöi]ni Niin on kynti šammon juuret Šatašarvella härällä, Tuhatpeällä turšahalla, 245 Kanto kannen purtehese, Šai š[ammo]n v[eno]seheše, Itše#40 istuhun perähe, Melan vaškisen varahe, Kokan kultaśen nojahe. 250 Ikut[iera] L[ieran] p[oika],#41 Niin he₍än sanuo šoatto: "Mintäh ei laula V[äinämöi]ńi, Uraja umannon šulho, Hyvän šammon šoatuoho, 255 T'ien hyvän käveltyöhö?"#42 Niin šanovi V[äinämöi]ńi: "Aikańi on ilon tevokse, Varahaińi#43 laulannakše; Äšen laulanta kävise, 260 Ilon tientä kelpoaise#44 Kuin näkyis omat oveńi, Omat ukset uljottaise; Paistavi pahan šaranat, Pahan ukšet uljottauve.#45 265 Muurahaińi mušta mulkku, Se kusi kuren jaloilla, Peästi kurki#46 kumman eänen, Parkasi pahan šävelen.#47 Paha valta valpastuuve. 270 P[ohjo]n akka h[arva]h[ammas] Niin tapautu šampohoše: Šampo on#48 viety muilla mailla, Kirjokansi kannettuna. P[ohjo]n akka h[arva]h[ammas] 275 Miekotti šata om mieštä, Satulottśi šoan hevoista, Tuhat on#49 miestä ampujoa, Tuhat 2:ńi ampumatta. Niin šanovi V[äinämöi]ńi: 280 "Ikut[iera] L[iera]n p[oika], Ylimm[äińi ystäväni], Nouše purjehpuun nenähe, Katšo iät, k[atšo] lännet, K[atso] pitkin P[ohjo]n rannat." 285 *Iku[tiera Lieran poika] Tuo on varsin vaštoauve:* "Jo tulovi P[ohjo]n purši, Šata hanka hakkoauve, Šata#50 miestä miekallista, 290 Šata toińi miekatointa, Tuhat [miestä ampujoa], Tuhat [toińi ampumatta]." Vaka v[anha] V[äjnämöińi] Jo näki tuhon tulovan, 295 Hätäpäivän peällä šoavan, Niin tapautu taškuhuše, Löihe kukkaroiseheše; Löyti piitä pikkaraisen, Tauloa taki vähäśen, 300 Senki mestasi merehen Yli oikien olaša, Kautti kainalon vašemen: Tuosta luoto kašvoahot Itäh on iättämähe,#51 305 Loppumatoin luoteheše, Jotta puuttuis P[ohjo]n purši. Jopa puuttu P[ohjo]n pur[ši]. P[ohjo]n akka h[arva]h[ammas] Nouši [leivon lentimillä], 310 Širkun [siivillä yleni], Lenteä lepettelöuve,#52 Liitih purjeh puun nenähe: Tahto#53 purši päin puvota, Laiva laššuin lohkiei'l'l'a. 315 Niin sanovi V[äinämöi]ńi: "Ikut[iera Lieran poika], Ylim[mäińi ystäväni], Ota miekkasi omasi Olkiella-a ke₍ällä 320 Vašemelta reieltäsi, Kokon koprilla#54 sivalla, Voakalinnun varpahilla." Löi on kerran, löi on 2:sen, Kohta kolmittši hotasi, 325 Ei ota orvaškettuona, Eikä#55 vierryt vermentänä. V[a]ka v[anha] V[äinämöi]ńi Jo näki tuhon tul[ovan], Hätäp[äivä]n [peällä soavan], 330 Nosti še melam#56 mereštä, Lapieša lainnehista, Kokon koprilla sivalti, Voakalinnun varp[ahilla]. Jäi yksi nimetöin šormi 335 Kirjokantta kantamaȟe, Šampuo pitelömähe. Kanto kannen P[ohjo]l'ahe, Rivan paikkah om pahahe.
#1 Alapuolella: "Niit on monta virttä V[äinämöi]sen."
#2 Päällä: Lapp[alaini].
#3 Väliinkirj.: Jo [tulovi V.].
#4 Säkeiden 19-22 alkuperäinen järjestys ollut 21, 22, 19 ja 20, on numeroilla muutettu.
#5 Tämän jälkeen on kk:ssa: |Koki korvalle|.
#6 alentanove: alentanouve.
#7 Päällä: käsi.
#8 Päällä: nuoli.
#9 Päällä: |Vak. v.|
#10 pä|i|nä: peänä.
#11 kev|ä|l'l'ä: keveäl'l'ä.
#12 kev|ö|isin: kevyisin.
#13 polve|n|ša: p.
#14 Päällä: = (Nosti luusa lainn[ehista].)
#15 Päällä: [mun]u[a].
#16 hierelövi: hierelövvi.
#17 polve|n|ša: p.
#18 Päällä: = lappo.
#19 luusa: luunsa.
#20 Päällä: = Häntä tuuli (ks. toi).
#21 |ovissa käüvä|: *tupia näitä*.
#22 Sanat "ovissa käüvä" on merkitty edellisestä säkeestä tähän kuulumaan.
#23 Korj.?: pienośilla.
#24 rikkasa: rikkansa.
#25 r. *on* s.
#26 Päällä: (vyöt semmoiset.)
#27 Päällä: Sep.
#28 kirjoailet: kirjoaillet.
#29 Alapuolella, kahdella seur. rivillä: "Sampo se on kuin mylly rouno, tuulimylly."
#30 Šep' |on|: Šepä *jo'n*.
#31 Päällä: Tuo|n| on: T. o.
#32[Jo]pa, sen päällä: [Jop'] on.
#33 Kirj|an|kansi: Kirjokansi.
#34 Päällä: hyväšty.
#35 Päällä: [tulleššah]an.
#36 Tämän jälkeen on kk:ssa: |Sano tuonn.|
#37 Päällä: otan.
#38 Päällä [toisekše]ni.
#39 *Niin* p.
#40 Päällä: [Itše]pä.
#41 Päällä: (Ylim.).
#42 Päällä: [käveltyöh]e.
#43 Päällä: V[arahain'] on l.
#44 Ss:n 259-262 alkup. järjestys = 261, 262, 259 ja 260, on numeroilla muutettu; myös sanat "äsen" - "ilon" säkeen 258 alla osottavat järjestyksen muutosta.
#45 uljottave: uljottauve.
#46 Sanojen "Peästi kurki" järjestys ollut alkuaan päinvastainen, on numeroilla muutettu.
#47 Muistutettu: Sananlaskuna M. käytti: Lempo toivo lehmäkšehe, Piru pitkähännäkšehe. Ei tiennyt säkeiden tähän kuuluvan.
#48 S. *on* v.
#49 T. *on* m.
#50 Šat' (om): Šata.
#51 Päällä: [iättäm]i[he].
#52 lepettelöve: lepettelöuve.
#53 Päällä: [Tahto]pa.
#54 K. *koprilla* s.
#55 Ei on; päällä: [Ei]kä.
#56 Päällä: [mela]h.