SKVR I1
273. Lonkka. Lönnrot A II 5, n. 27. - 1834.
Martiska Karjalaińi.
Tuo on v[anha] Väin[ämöinen] Oli ongella olova, Käeksellä kääriävä Nenässä [utusen niemen], 5 Päässä [saaren terhenisen]. Hopiainen siima siuku. Lohi [puuttu onkehensa], Tarttu taimen [takrahansa], Sen veti [venosehensa]. 10 Katselee, kääntelee, Sanoopi [sanalla tuolla], Virkko [tuolla vintiöllä]: "Mip' on kummansa kuvannut? Vyötön [Väinön tyttäreksi], 15 Korviton [kotiomaksi], Suomuton lohen kalaksi, Rääpiläitön hylk[eheksi]." Sano[pi sanalla tuolla], Virk[ko tuolla vintiöllä]: 20 "Sie on seppo Ilm[arinen], Pan⌈e⌉ nyt lohi tulelle, Lohisiksi lounahiksi." Lohi loisk[ahti mereen], Kala kirjo [kammertiin]. 25 Tuolta pulmansa puhotti Aallolta yhek[sänneltä], Kupajalta [kuuennelta], Sanoopi [sanalla tuolla], Virkko [tuolla vintiöllä]: 30 "Oisie v[anha] V[äinämöinen], Kun et tunt[enut] piteä Ainoot' on Ahin tytärtä, Olinpa minän tuleva Paniaksi pään alas[en]. 35 Syäntä suurta sylvättihin." Kattila sepon pajassa. Siitä v[anha] V[äinämöinen] Kovan suuttu ja vihastu, Ajatusta annettihin. 40 Laskie körötteli Pim[iähän] Pohj[olahan], Kun on neito [Pohjolassa] Ve'en kuulu, maan [valio]. Meni neittä Pohj[olasta]. 45 Kunne läksit V[äinämöine]n?" *Sano v[anha] V[äinämöinen]:* "Olin ongella olia Pääsä saaren terh[enisen]." Sano neiti Pohj[olassa]: 50 "Jo tunnen [valehtelian], Toisin ennen mun isoni Oli ongella olia, Vapa vaskin[en] vapisi." Sano: 55 "Olen hanhien havussa, 100 siipien samuussa." "Jo tunnen valeht[elian], Toisin ennen [mun isoni] Läksi kuujan kuulantaan, 60 Eli hanhien hakuhuhun, Rakki rantoja samosi, Koira kiersi rannan kierät." Siit' on v[anha] V[äinämöinen] Tuli neittä kosjomahan; 65 Kun mies meret meloo, Uros aallot arveloo,#1 Tina rinta riitelöö. "Lämmitä saloa sauna. Pian pirtti riuvuttele." 70 Suiksen urosten sulho, *Varsin sulho suorittaksen.* Tuonne saatetaan sana Seppalmoien pajahan. Meni luoks[i] oman emonsa, 75 Siinä tuuma tuumataan, Asia arvataan. Kunp' on tuosta lauletaan, Ja kuten kujerretahan? Kuulin ulkoa runoja, 80 Se on vanha Väinäm⌈öne⌉, Uro ulkona oleva, Uron töillä tarvitahan. Täst' on kielti V[äinämöinen] Vesiltä viheltämästä. 85 Läksit veljekset vesille, Emon lapset lainehille. Kielti Lainehilta laulamasta. Kuule kullan veioni, 90 Ei sitä pitäis suolta, Lohen suolta, hauin puolta, Ahvenan kutumätiä.#2 Ei epeä jumalakaan,#3 *[Ei kiellä] Kiesuskah* 95 Eksynyttä#4 huutamasta, Kuolutta makoamasta. Lupa koir[a]n luuta purra, Hirven hankia hypätä. Se sinne sinne mänöhiä 100 Ilman toisen luomahia. Virren töille työntelessä,#5 *Läpi sammalten sano[ja], Mistä syntymmä sukua.* Sano v[anha] V[äinämöinen], 105 Ennen syntynyt pakasi: "Kuule kukki veioni, Ei sitä pitäisi syöä, Saanenko saattanenko." Laulanta runoilla työ[tä], 110 Suksi on jalkoa#6 sukua, Kättä jousi joukiona. En mä elää elotta, Asu ilman ammatitta, Ennen teltojen tekiä, 115 Vaski vaipojen vanuja, Kulta kangasten kutoja. Jos kylä jotain puhuupi, Naapuri naputteloopi Varahin#7 on valvomilla.
#1 Ss:n 63-6 järjestys muutettu: 65-6, 63-4.
#2 Kk:ssa näht. kynänerehdys: kutumäkiä.
#3 Ensin: Ei kiellä jumalakaan.
#4 Päällä: Ö[ksynyttä].
#5 Säe 102 tekstissä: Kunp'.
#6 Suks|en| jalk|a|: Suksi *on* jalkoa.
#7 |Ennen| Varahin: V.