SKVR I3
1720. Uhat. Inha n. 156. Kalev. laulum. siv. 256-91.#1 10/4 94.
Onukka.
Miero vuotti uutta kuuta, Kylä nuorta morshienta, Miep' on vuotin veijojani, Veijojanji, minjojanji. 5 Ken tämän toven valehti, Jott'on veijon' tyhjin tullun'? Eip' on veion' tyhjin tullun', Onp' on tukku tuotavana,#2 On mitä oron vejellä, 10 Sorajouhen juoksutella, Pistykapion piellä. (Morsian ja sulhanen tulevat pihaan): Terve, piha, täyšinesi, Ulkoni, urohinjesi, Piha, vierahaisinesi! 15 Nouse korjasta, koria, Hyvä lahja, laipivoista,#3 Nouse ilmain[!] nostajitta, Ylene ylenejittä, Hos on nuori nostajasi, 20 Vihanta ylentäjäsi! Tallaa jalka jalaksella, Pole poikkipuolishella; Piha on aselta pitempi, Kynnyssiettä[!]#4 korkiampi! 25 Astu tietä tiemminkäistä, Maata maksan karvallista! Njiinpä on tänä suvena Vajostet vajehtelekse Vajollista vastakättä. 30 Njiinpä on tänä suvena Hepo hirnu hirviästi Hienon heinän heittäjäistä. Njiinpä on tänä suvena Aivoin ammoi aika Suopo 35 Aika vihkon antajaista, Kaikatti kevätkaritsa Kainalopuolen kantajaista. Koira haukkui korkiesti Korkien vajojen päistä. 40 Njiinpä on tänä suvena Sintsi siitä siirtelekse Uutta sintsin shiivoojaista, Aittaset alentelekse Uutta aitan astujaista. 45 Njiinpä on tänä suvena Kynnykset kypertelekse Hienon helman heittäjäistä, Skiäkäsed[!] kätšertelekse Sormuskättä sulkiaista, 50 Renkaskättä reikkujaista. (Kun on tultu pirttiin): Terveh, pirtti, tjäusinesi, Lautakatto, kansonesi! Kenp' on tähän suojat saanut, Suojat saanut, hirret tuonut? 55 Hirret hirmuilta mäiltä, Malat marjakankahilta, Šammalet sulilta soilta, Tuohet tuomivaarain#5 peältä, Lauat mailta lamakoilta? 60 Laki on lahnen[!] suomuloista, Kiukoaa meren kivistä, Patšaas meren poaateroista, Perišeinä petran luusta,#6 Sivusein' on sirkon#7 luusta, 65 Ovisein' on osmon luusta,#8 Kamoa on karitšan luusta. Kenp' on tässä pää pätövä, Piävän#9 piällinje omena? Kylän on paras patjvaškoina, 70 Kylän onnji oppahina, Kylän vanhin vaatevyöllä. Onp' on miän patjvaškalla Kultanje on kyperä peässä, Puhki taivosen puhuja, 75 Läpi metsään läiköttäjä. Onp' on meän patjvaaškalla, Peä kullan vipalehissa, Kulmat on kullan solmuloissa, Silmät kullan simtsukoissa, 80 Parta kullan palmikoissa, Keät on kullan käärösissä, Šormet kullan šormuksissa. Pait' on peällä palttinainen, Hipiellä hiettömällä. 85 Hoahinji on haljakka peällä, Peällä paian palttinaisen, Uujuinji on ussakka vyöllä, Kesä uuhen uujuloista, Talvilampahan takuista; 90 Shep' on kuuttarin kutoma, Päivanterin kesräelömä#10 Aialla tulettomalla, Tulen tietämättömällä. Jop' on kiitin patjvaškani! 95 Vuotappa, kiitän kaiken kansan! Kuin on metšä huutehessa#11 Njiin on kansa haljakoissa. Mist' on soatu soaajanainji,[!] Mist' on tuotu tuojanainji? 100 Sielt' on soatu soajanainji Saksan salmilta syviltä, Vienaan[!] väljiltä vesiltä. Kasvoi moalla maltsinmarja, Pellolla heliä heinä; 105 Šielt' olen saanut soaajannaišen, Sieltä tuonut tuojaannaisen. Šaajaannaisen#12 on šoaapka suuri, Niinkuin pysty pilven kokka;#13 Šoaajaannaisen suu somaanji, 110 Njiinkuin Suomen sukkulaanji. (Šöi sian sukahinje,#14 Mussan koiran karvoinjehe. Näitä ei lauleta Uhtuassa, koska niitä pidetään sopimattomina). Mit' on hanhuset havolla? Soaajainnaisen šoaappovaišed.[!] 115 Mit' on joutoset#15 jovella? Shoaajainnaisen valkeet sukat. Jopa kiitin šoaajaannaisen. Kävitkö tiesi tervehenä, Matkasi alihyvänä 120 Sulhasena käyvessäsi?#16 Oliko valkonji jänöne Jälessä (on) juoksemassa? Oliko ruskea rebonji Eessä tietä noutamassa, 125 Jott'ei pystyis' noian nuolet Eikä tietäjän teräkset? Mäne, noia, nuolihiins', Tietäjä, teräksihiins', Velho, veitsirautoinesi! 130 Šaitko sen kun käkesit? Käkesit käkösen tuua, Heramarjan heršutella.#17 Šaitko kaunehimman kassapäistä, Turpeimman tukkapäistä, 135 Sormuskäsistä šomemman?#18 Olitko šuin šulassa voissa, Koprin kuorekakkaroissa Ainuon apen stolassa, Ainuon anopin stolassa? 140 Onp' on meän sulhasella, Aittanji on joka arolla, Puurnunji on joka purolla, Kuoppanji on joka kujolla. Onp' on meän sulhasella, 145 Orret otku, parret patku, Vanhoilla kapalihoilla, Pyhät syötti pyylihoilla, Aret ennen ammutuilla, Talvet ennen tapetuilla. 150 Sulhanji on soma stolassa, Kans' on kaunis lattialle, Eipä ole ennen ollun', Eikä vasta varsin liene Tämän sulhasen somuutta, 155 Naimokansan kaunehutta. Anna, njeuvon njeioistani, Orpolastani opetan: Moršio, sisaruonji, Kapulehtji,#19 lakluvonji,#20 160 Alemma kumartumenji, Alemma sitäkin vielä, Niskanuoran notkumenji, Kaklapestin kaartumenji, Niinkuin tuores tuomen latva, 165 Kasvajan katajan lehvä. Piä lusikash' luvušša, Astiaš' on arvelušša. Jott'ei kasit kanneltaisi, Pienet linnut peiteltäisi! 170 Ukko on susina tšupussa, Akk' on karhu kartanolla, Kyt' on kyinä kynnyksillä, Nat' on naakloina tšupussa. Kuin kyty kynnöltä tuloo, 175 Ukko aian panennasta, Vie, minjä, vesi käsillä, Varušša valkia paikka! Jopa njeuvoin njeitsyttäni, Orpolastanji opetin. 180 Ei laki rahoitta laula, Kieltä piekse pjenningöittä, Alttinoin kylän akoilta, Polttinoin kylän pojilta. Laki laulajan lahoo, 185 Kieli kukkujan kuluu. Kopeikka koko sanalta, Kriuna kielen kääntimeltä, Puoli puolelta sanalta, Penni kielen pieksennältä. 190 Laulun lauloi, virren taitoi,[!] Täš' on virši kuullaksena, Toinje ilmanj ollaksena.
#1 Vain tärkeimmistä eroavaisuuksista on huomautettu.
#2 K. l.: säe 8 1/2: Tosi tarjoteltavana.
#3 K. l: laitiosta.
#4 K. l: Kynnys hirttä.
#5 K. l.: tuomivaaran.
#6 lu|i|sta: luusta.
#7 K. l.: sirkan.
#8 K. 1.: puuttuu säe 65.
#9 K. 1.: päivän päällinen.
#10 Päällä: [ke]z[räelömä].
#11 K. l.: huurtehessa.
#12 Saajannaisen: Saajaannaisen.
#13 K. l.: puuttuvat s. 108 ja 109.
#14 K. l. ovat ss. 111 ja 112 huomautuksineen runon lopussa.
#15 K. l. joutsenet.
#16 S. 120 1/2: |Šaitko sen kun käkesit?| K. l. seuraa tämä säe jatkoineen [= 131-156] säkeen 120 jälkeen ja vasta niiden jälkeen säkeet 121- 126. Säkeiden 127-130 tilalla on K. l. ss.: Tietäjä teräksinensä, Velho veitsirautoinensa.
#17 her|k|utella: hersutella. K. l.: herkutella.
#18 K. l.: somimman.
#19 Päällä: kuiva lehti; K. l.: Kapuletti.
#20 K. l. ss. 161 ja 162 = Uusi tapa ottaminen, Alemma kumartaminen.