SKVR I4
878. Tuhkala. Meril. n. 89. 88.
Samppa Riiko; kuullut isoisältään.
Pistoksen lääkettä tehään: pannaan vettä ja suoloja pahka kuppiin; semmoisella puukolla, jonka tekijää ei tiettäsi, tahi vanhalla tulirauvalla hämmennetään sitä vettä ja ensiksi luvetaan yhellä henkäyksellä kymmenen kolme kertaa takaperin, että 10, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1, ei yhtään, 10, 9, 8 j. n. e. Sittä luvetaan pistoksen synty että: a. Paukku lenti nuotijosta, Räisky Koittaren tulesta Nurmelle mesi nukalle, Maalle maksan karvaselle, 5 Niemellä nimettömällä, Saarella selällisellä. Siitäpä synty syntyi, Siitäpä suku sikesi, Siitä kasvoi kaunis tammi, 10 Vesa verraton yleni, Kovin kasvoi korkejaksi, Latvoin taivolle tavotti j. n. e. Sittä annetaan suuhun sitä vettä sairaalle ja voijellaan sitä kipeätä kohtaa. Voijellessa luvetaan: b. Musta veriset, valkea veriset, Koukku leuvat, keikka niskat, Jos sinä pistät yhen piston, Minä pistän kolmin piston, 5 Jos sinä pistät kolmin piston, Minä pistän nelin pistoin, j. n. e. kymmeneen asti. Sittä lopuksi sanotaan: c. Mannun ukko, mannun akka, Akka manteren alainen, Poika pellon pohjimainen, Tule luota katsomahan, 5 Likeltä tähyämähän, Ettei surma liijoin söisi, Tauti viljalta vitaisi. Polvillasi ponnistaite, Kyntymäisillä kykene j. n. e.