SKVR V3
518. Lempaala - Sakkola (Metsäpirtti) Neovius. 655. 1/6 88.
Larin Paraske.
Kotihein (on) koikuttiin (-aane), majoilleen (on) mainittiin (-aane). Kukas koikkuu (on) kottii(ne), ken majoill(a) mainitsoo(pi), 5 ei uoo kultaa (-oaa) kotonna (-ui), ei uo miestä milloinkaa.#1 Jäin miu(n) puolen vuuvettain(i), puolet peää-alaisiiain (-siaini), kirppuin (on) kisottavaks(i), 10 kärppäsiin (on) käytäväks(i). Ketäs kynnylle kykitän#2, ajan atran sarvikkoo(ni), ajan aamulla varrain(i), ei uoo miestä (milloistaakuu)#3, 15 jäävät miu polosen piian (piiuu), jäävät kynnyt kyntämät (-töö) ja pellot perustamatta (-ttuu), ei uo kyllin kyntäjäi(stä)#4, ei viljoin vakkoojaista (-stuu). 20 Pojastaase miu issoi (isooni), pojastaan (-nase) miestä toivo (-voo), mutt en tiie mie polonen (-nii), en tiie polon alainen#5, tuleekos#6 polon pojasta (-tu), 25 laiha linnu lapsusesta (-soisestu) emolle elattäjäinen (-ni), moaammon moaahan saattajaine#7. Mie en tiie itsekkää(ne), mitä tulloo teh(h)ystäin (-stääni), 30 kasvaa kannettuisestain(i), jos tulloo suru su'ulle, helle heimolle hyvälle, su'un surja, heimon herja, vanhemmalle vatsan hauve, 35 peään polku hyvän issoon (-sii). Mie en tiie itsekkää(ne), mikä kasvaa kannetusta (-u), mikä tehhystä tulloopi. Soisin suomain (mie) hyväks(i), 40 kantamain (on) kauneheks(i), jottei puuttuis ne puhheet(i), jottei turhii (vaa) tulisi, jott ei sais sannoi paljon (-uu), valehei ei laukiais(i), 45 peääl (ei) kauno kannet(t)uin(i), valkiaisen voaalit(t)uin(i), soreaisen souvetuin(i). Sois eukko oma(n) pojjain (-aase) paremmaksi itsiään (-se), 50 emo on nähty suuren vaivan (-vuu), näht (on) vaivan varrain noustu, näht (on) vaivan voaaliessa: monet yöt unetta jäivät#8, monet illat iltasetta (-ttuu). 55 Mie en tiie itsekkää(ne), kuka kurjan syöttänöö (-näänee), vaivasen elättän(n)öö (-ääne), mikä tie miu perrii(pi), kuka kolkka kollohtaa(pi), 60 tänä päin (on) tässä laulan, mutt en tiie mie polone, kuss mie huomenna(-na) kujerran (-rui), mie en tiie itsekkää(ne), mihis jouvu(n) joukkuneen(i), 65 laiha lintu lapsineen(i), mie polonen poikineen(i), olenkos omilla mailla (-luu), vain (mie) vieren vierahiin(i). Sitä soisin mie polonen, 70 jos#9 oisin omilla mailla, näillä#10 konnun#11 kukkuloill(a), näillä#10 kelpo kennähillä (-lui). Sian tiesin, kussa#12 synnyin, ajan kaiken#13, kussa kasvoin, 75 tiie ei toaan takannekkaa#14, takasenkaa en#15 takanen (-ni), kuhun (-us) kuoleman pitteää(pi), kuhus henki heitetää(nii), kuolenk' korpeen vai kottii(hi). 80 vain (mie) koaaun, kankahalle(-li) vain koaaun katoksen alla (-li). Sitä soisin mie polonen, jos mie kuolisin kottii (-iihiee), koaatuisin katoksen alla (-lii), 85 lauvoilleen (on) lankiaisin, suris ei hyvä sukkuin#16 eikä heimot hellehtiisi, kun mie kuolisin kottii. Jos mie kuolen korven päähän#17, 90 kankaan nennään (on) koaaun, kuolen korven laitasiin(i), jos mie koaavun kankahalle, siit surroot hyvä sukkuin (-kuni), siit ne heimot hellehtiit(i). 95 Jumalainen varjelkoon(i), hyvä Jeesus estäköö (-kääne) korven päähän kuolemasta (-tui), kankahalla#18 kaatumasta (-tui)! Jos mie kuolen korven pää (-hyyn), 100 kaaun kankaan (mie) nennään(i), suvet suojaan vettäät(i), karhut kuopan kaiveloot(i), harakka lukko(pi) hauvan (-vui), mustat linnut muistelloot(uu), 105 korpit luilla luikkuvaat(ii) ja varikset varrellain (-llaani), mustat linnut muuollain (-llaani).
#1 al. (laululla : millaistakui).
#2 al. (ketäs kynnyll mie kykitäänöö).
#3 yl. (milloinkaa).
#4 yl. [kyntäjäi]n.
#5 al. myös: en tiie polonen piika (- kui).
#6 yl. [tu]lloo[kos].
#7 yl. [saattajain]i.
#8 al. (myös: jeäänty).
#9 r. (myös: ku).
#10 r. (näill' on).
#11 yl. [k]u?[nnun].
#12 r. (kuss' on).
#13 r. (kaikk' on).
#14 r. (takanenkaa).
#15 r. (ei).
#16 r. (sukuuni).
#17 r. (päähyyn).
#18 r. [kan](kahall' on).