SKVR VII1
23. Soanlahti. Eur. I, n. 4. -45.
Mahdollisesti Kuikasta. Runossa on J. Krohnin mukaan sekä shemeikkalaisia että loimolaisia piirteitä (KT, n. 39).
Lapp[alainen, laiha poika] Piti [viikoista vihoa] Pä[älle vanhan Väinämöisen]; Aina am[pua käkesi], 5 Käet k[ielti ampumasta], S[ormet suoniset epäsi]. Käsi kielti, toinen käski, Kielti kol[me luonnotarta]: "Elös am[mu Väinämöistä], 10 Kuin tämä kana katovi, Ilolintu liikahtavi, Ilot il[malta katovi], L[aulut maalta lankiavi]; Ilo ilmalla parempi, 15 L[aulu maalla laatusampi]." Toki ampu, ei [totellut], Var[sin ampu, ei varannut] Oikiah[an olkapäähän], Vasem[ehen kainalohon], 20 Läpi luun, läpi jäsenen, Läpi lämpymän lihasen. Kaatu Väinö pol[villehen], Käänty käs[ivarsillehen], Keikahtihen sel'ällehen, 25 Selvälle m[eren selälle], L[akialle lainehelle]. Tuolla kubli k[uusi vuotta], Seu[ro seitsemän keseä], Kubli kuusissa ha[kona], 30 P[etäjäissä] pehkiönä. Viisas v[anha] V[äinämöinen]: Vaivois tä[ällä ollakseni], Kublin k[uusissa hakona], P[etäjäissä pehkiönä]. 35 Viisas v[anha Vainämöinen] Nosti p[olvensa merestä], L[apaluunsa lainehesta]. Tuohon kasvo kaunis nurmi Vihannaksi mättähäksi, 40 Tuoreheksi turpeheksi. Sorsa lintu, suora lintu Etsivi pesän tiloa, Löyti polven Väi[nämöisen], Valo [vaskisen pesäsen], 45 Muni [kultasen munasen]. Hautelevi, käänte[levi], Kuin on tavi poikiahan, Sorsa [hautomaisiansa], Koskelo kovaosainen. 50 Itse v[anha] V[äinämöinen] Liikahutti po[lveansa]; Muna kultainen muruiksi#1. Mi munasta alisin kuorta, Alaiseksi#2 maaemäksi; 55 Mi [munass' on] päälink[uorta], Yli[seksi taivoseksi]; Mi [munassa] valki[aista], Päivöseksi taivoselle; M[i munass' on] rusk[iaista], 60 Kuutam[aksi taivahalle]; Mi [munass' on] kirjavai[sta], Tähtil[öiksi taivahalle].
#1 Tekstissä seuraa: |Pesä v|.
#2 Alais|i|ksi : Alaiseksi.