SKVR VII3 loitsut
282. Tohmaj. Hakulinen n. 75. -91.
Seppä Juh. Riikonen, 85 v. Kuuli Pekka Vartiaiselta Kaavilta.
Puun synty. Ahti poika Pellervoine(n), Sämpsäm_poika Pellervoine(n) Otti kuusii jy(v)vii, Seihtemii siemenii, 5 Läks maita kyl(y)vämää(n), Ahoja tihittä(m)mää(n). Mäit oŋ kyl(y)vi männiköks, Harvat paikat h avikoks, Kovat paikat koivikoiks, 10 Lepikoiks lempipaikat, Kummat paikat kuusikoks; Ennen Ahti maita uupu, Ennenku(n) Sämpsä siemenii. Vento#1 härkä, mustaposki, 15 Kynti soita, kynti maita, Viltov_vieryjä mäkijä#2, Vasten_kalto kankaita Oatralla ho(p)piisella, Valunalla#3 vaskisella; 20 Tuosta puut ulos puhaltu, Varvut#4 il(i)mólle valuvat. Peäskyläinem_pieni lintu Lenteen_noverte(l)loo#5 Notkoin_noroja myöte(n), 25 Mä(k)kiil_lakija myöte(n), Tuo sannam merestä sȯatto Päivärinnallem_mäjelle: Tuosta puut [ulos puhaltu], Varvut [il(i)molle valuvat]. 30 Kaikki puut jumalal_luomat, Vesat jumalav_vetämät Nousi mȯasta mansikkana, Viinapuuna#6 vierettel'. Jos tyvi - - j.n.e.
#1 se ei ollut hyvin äkäne(n), se ol'_ventoluontone(n).
#2 niinkun jyrkkee särkär_rintoo.
#3 se ov_vȯah häneŋ_kyntökeinosak.
#4 sana kuului melkein "varut".
#5 hiljakseeŋ_kul_lentää siellä mielijääm_myöte(n) nin.
#6 niinkún viinapuu; hy(v)veehää(n) se o(n), nin ne olivat hy(v)vii.