SKVR IX1
2. [Häme.] A. J. Sjögren. Boreniuksen paperit nr. 32 (Suom. Kirj. Seuran arkisto)#1. ?
Om S. Henrik.
Caſvoi ennen caxi laſta, toinen casvoi calimaſta, toinen Ruotzis yleni. Toinen Hämehen Heinirichi 5 toinen Erichi kuningas. Sanoi Hämehen Heinirichi Erichillen Veljelenſän. Lähkäm maita riſtimähän maillen riſtimättömillen, 10 Paicoillen papittomillen Sanoi ſitt Erich kuningas Henrichillen veliellenſä: Händ' on järvet jättömät ſula on joki koveron. 15 Sanoi Hämehen Heinrichi, kyllä me kierrämm' kjulon järven Ymbäri Joen koveron Pane varſat valjaihſiin ſuiticunat#2 ſuitzi ſuhun. 20 Pane corjut cohdallenſa ſaata laſtat ſarjallenſa Anduroillenſan antavat. Perällenſä pienet kirjat. He kohta ajaman läxit 25 Ajoit niin päivä keväiſtä Caxi yhtä järjeſtänſä. Sanoi Erich kuningas, Henrichillen veliellenſä: jo täsſä tulepi nälkä, 30 eikä ſyödä, eikä juoda, eikä purtua pidetä. On Lalli lahden takana hyvä neuvo niemen pääs, Sijnä#3 me ſyömme, ſijnä#3 me juomme, 35 ſiina#4 me purtua pidämme Sitte ſinne ſaatuanſa Gertu#5 kelvotoin emändä ſuitzi ſuuta curretoinda käytti kieltä kellvotoinda 40 Sitte Hämen Heinirichi Otti heiniä hevoiſelle heitti penningit ſialle. Otti leivän uuninpääldä, heitti penningit ſiallen. 45 otti kellariſt olutta vieritti raha ſiallen. Siin on ſyönyt, ſiin on juonut, ſiinä purtua pitänyt. He cohta ajohon läxit. 50 Tuli Lalli cotianſa Tuoi Lallin paha emändä ſuitzi ſuuta cunnotoinda#6 käytti kieldä kelvotoinda. jo täsſä kävit ihmiſet, 55 täsſä on ſyöty, täsſä on juotu Täsſä purtua pidetty, otit heiniä hevoiſen heitit hietoja ſiahan#7 otit leipää uninpäldä 60 heitit hietoja ſiahan otit kellariſt olutta vieritit ſandaa ſiahan. Lauſui paimen patzahalda Jo vainen valehtelitkin, 65 älä vainen uſkokane! Lalli ſe paha tapainen ſekä myös paha ſuuinen, Otti Lalli Lakarinſa, Piru pitkän keihänſä. 70 ajoi ſe herra tacaa ſanoi ſitte uſcolinen Palvelia herrallenſa. Jo kumu takana kuuluu Ajango tätä hevoiſta? 75 Vaſtais Hämehen Heiniricki, Jos kumu kulu tacana älä aja tätä hevoiſta, älä karkoitas gongarita[,]#8 kätke ſuas kivein varj[oin]#8 80 kuldele kivein takan[a,]#8 kuin mua tavoiteta[han]#8 taikka myös tapett[anehen]#8 Poime mun luuni lu[meſt]a#9 ja pane härjän reke[hen]#9 85 H[är]kä#8 ſuomen vetä[vi]#9 C[uſa]#8 härkä uppune[vi]#9 ſi[ehen]#9 kirko tehtä[köhön]#9 C[appe]li#9 rakettak[ohon]#9. Pa[ppe]in#9 ſarnoja [ſa]noa#9 90 C[anſan]#8 caikein culdavax[i]#8 Pal[ais]#9 toi kotia Lalli, La[uſui]#9 [p]aimen#8 patzah[a]lda,#9 Cuſta [Lal]li#8 lakin ſaan[ut]#9 Mie[s]#8 paha hyvän hyt[yr]in,#9 95 Pispan hipan hirttah[in]en#9? Sitte Lalli murhatoinen lakin päſtänſä tavoitti hiuxet ne himaihtelit ſormuxen veti ſormeſtans 100 ſormen ſuonet liukaſtelit. Näin tämän pahan tap[ai]ſen#9 Piſpan rakkan ratelian#10 tuli koſto korkialda maxo mailman [v]aldia#9.
#1 Tämän käsikirjotuksen, joka tähän asti on ollut tuntematon, on löytänyt A. R. NIEMI, joka siitä ystävällisesti on toimitukselle huomauttanut. NIEMEN suullisen tiedonannon mukaan on käsiala A. J. SJÖGRENin. Vaikka tämä onkin kopio - mahdollisesti vasta toisessa kädessä - edellä julaistusta Palmskiöldin kokoelmien kirjaanpanosta (nr. 1), on syytä kuitenkin julaista tämä kopio, kun se osittaisista tasotteluista ja joistakin pienistä muutoksista huolimatta ehkä voi selvittää alkuper. käsikirjotuksen lukemista. On huvittavaa verrata tätä Palmskiöldin kokoelmien muistiinpanon valokuvajäljennökseen ja havaita se alkulähteeksi Sjögrenin kirjaanpanoon, jonka monet muodot aivan selvästi viittaavat tähän kappaleeseen. Mainittakoon niistä tässä: calimaſta (s. 2), Palm. caalimaaſsa, jonka s vivahtaa hiukan t :hen ; valjaihſiin (s. 18), Palm. waliaihſiin; ſuiticunat (s. 19), Palm. Suwicunnat, jossa saksalaistyylisen w:n helposti voi lukea it:ksikin, tai ehkä mieluummin nt :ksi, kuten sanassa antavat (s. 22) onkin tapahtunut, Palm. awarat (huom. myös saksalaisen r:n lukeminen v:ksi, oik. w:tä muistuttava); yhtä (s. 26), Palm. yctä (vrt. tästä setälä, Länsi-Suomi II 13-4); Gertu (s. 37), Palm, Chertu, jossa Ch :n helposti voi ensi silmäyksellä katsoa G:ksi; hämäläis-länsisuomal. murremuotoon toi viittaava Tuoi (s. 51), toi (s. 91), Palm. Tuoi, tuoi; murhatoinen (s. 96), Palm. murhatöinen; himaihtelit (s. 98), Palm. himachtelit, jonka ch:n voi ensi näkemältä lukea ih:ksi; samoin liukaſtelit (s. 100), Palm. liucachtelit, jossa saksalaisen h:n eteen myöhemmin lisätty c koko lailla eksyttävästi muistnttaa lyhyttä s:ää.
#2 Sana epäselvä. Mahdollisesti ensin ollut: fuvicannat, jonka päällä korjaukset ovat.
#3 Ensin ollut: Siinä, ſiinä, korjaukset päällä.
#4 Kirjotusvirhe, p.o. ſiinä.
#5 Ensin alettu kirjottaa väärin: Get, se on pyyhitty ja sen jälkeen kirjotettu uudestaan oikein.
#6 Sana epäselvä.
#7 Paperi kulunut puhki a:n ja h:n väliltä niin, että sanan kuitenkin voi lukea.
#8 Hakasissa oleva hyvin epäselväksi hankautunut.
#9 Hakasissa oleva kohta käsikirjotuksesta kokonaan hankautunut näkymättömäksi, toimituksen täydentämä.
#10 Mahdollisesti luettava: ratelean.