SKS:n verkkotietopalvelu
 • KYSY • I ARKISTO I REKISTERISELOSTE I © TEKIJÄT  
Arkisto Kysymys–vastaus < TAKAISIN ARKISTOHAKUUN
KYSYMYS
Mistä on peräisin sanonta "kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään"?
KÄSITELTY
14.04.2010
ASIASANAT
sananlaskut, linnut
VASTAUS:
Kansanrunousarkiston eläinkortisto ja sananlaskukortisto sisältävät keväisen lintujentulon värssyä kaikista maakunnistamme ja itäisiltä lähialueilta, yhteensä muutamia satoja toisintoja. Paikkakunnan eteläisellä tai pohjoisella sijainnilla ei näytä olevan vaikutusta sisältöön, mutta säkeiden ja lintujen määrä vaihtelevat kyllä muuten, kuten alla olevat esimerkit osoittavat.

Kuu kirvistä kesään,
vähä västäräkkisestä,
yksi päivä pääskysestä.
- Pielavesi (Pohjois-Savo)? A. Kinnunen 2627.1886 < Ruusunen

Kuu kiurusta kesään
puolikuuta peipposesta
västäräkistä vähäsen
pääskysestä ei päivääkään.
- Korpiselkä (Raja-Karjala). Kotikielen Seura (F.G. Bergroth) 725.1886

Kuu kiurusta kessää,
Puol kuuta peipposesta,
Viikkokaus kivenviasta,
Yksi päivä piäskysestä,
Västäräkist ei vähhääkää.
- Keltto (Inkeri). V. Alava VIII A. 1061.1894 < Helena Jääskeläinen, Vanhakylä
(kivenvika = metsäkirvinen)

Kuu kiurusta kesään,
pari variksen vaakkunasta,
puolikuuta peipposesta,
västäräkistä viikon päivät,
pääskysestä ei päivääkään.
- Hausjärvi (Häme). Anna-Liisa Ruusuvuori VK 83:2.1922

Kuu kiurusta kesää,
puoli kuuta peipposesta,
västäräkistä vähäisen,
pääskysestä ei päivääkään.
Kun kiuru saapuu tänne kotiseuduilleen, on kuukausi vielä kesään ja puoli kuuta myöhemmin tulee peipponen. Västäräkki vähän ennen kesää. Silloin on jo kesä, kun pääskynen saapuu. Usein kuulee pienten lastenkin huutavan pääskysen nähtyä, että "kesä on jo tullut!"
- Kittilä (Peräpohjola). Eino Honkanen KT 220:30.1936

Arkistotoisintojen tavallisin sanamuoto on juuri tuo kysymyksessä esitetty. Tämä lintuloru on esiintynyt "kansan suusta" tallennettuna ja painettuna jo hyvin varhaisissa julkaisuissa, mikä on varmaankin entisestään vahvistanut sen käyttöä suullisessa perinteessä.

Tietoa lorun varhaisista muistiinpanoista ja julkaisuhistoriasta löytyy Matti Kuusen toimittamasta teoksesta Vanhan kansan sananlaskuviisaus (WSOY 1953, 2. p. 1990).

Kaksi toisintoa sananparresta on julkaistu jo ensimmäisessä suomalaisessa sananlaskukokoelmassa eli Henrik Florinuksen teoksessa Wanhain suomalaisten tawaliset ja suloiset sananlaskut (julk. alunperin v. 1702, SKS:n julkaisema näköispainos vuodelta 1987: Sananlaskut / Henrik Florinus; jälkisanat Matti Kuusi):

Kuu kesään kirviaisest (leivoisest) vähä västäräkkisest..

sekä

Puoli vuotta puikkarista / kolmia korasta talvi.
(puikkari on pulmunen tai punatulkku, kora tikkalaji, Tammelassa palokärki).

Jaakko Juteinin teoksessa Walittuja suomalaisten sanan laskuja vuodelta 1818 loru on jo tutussa muodossa:

Kuu kiurusta kesään,
puoli kuuta peipposesta,
västäräkistä vähäisen.

C. A. Gottlundin väitöskirjassa De proverbiis Fennicis (Upsala, 1818) on tällainen toisinto:

Kuu kiurusta kesään,
puoli kuuta peipposesta,
viik-kaus kivenviasta,
päivä(kausi) pääskysestä,
västäräkistä ei vähääkään.

Matti Kuusen esittämiä varhaisia muistiinpanoja:

Kuu kiurusta kesähän,
puoli kuuta peipposesta, [kirjassa: peipuisesta]
västist ei vähäistäkänä. [kirjassa suluissa lisäys: västäräkist]
(Christfrid Ganander, Nytt finskt lexicon. Käsikirjoitus vuodelta 1787, julk. myöh. mm. SKS & Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1997).

Kuu kirviäst kesähän,
vikko västäräkist.
(A. J. Sjögrenin päiväkirja maaliskuulta 1811)

Kuu kiurusta kesään,
puoli kuuta peipposesta,
viikko vitlalintuisesta,
tuskin päivää pääskyisestä,
västäräkistä ei vähääkään.
(Porthan, jäljennöksiä Aspilta, Gottlundilta, Juteinilta, kerätty 1765-1804)

Kuu kiurusta kesään,
puoli kuuta pulmusesta,
vähä västäräkkisestä,
pääskystä ei päivääkään.
(Gottlund)

Kuu lierusta kesähän,
vähä västäräkkisestä,
viikko vitla- (villa)lintuisesta).
(Asp, kerätty 1800-1820, Karkku)

Kuu kuikosta kesään,
viikko vittä lindusesta,
vähä västäräkkisestä,
(Idman, kerätty 1770-1800, Pälkäne ym.)