HENRIK on viitetietokanta, joka koostuu yhdestätoista eri taulusta. Perukirjoista ja huutokauppapöytäkirjoista poimitut kirjojen tiedot ovat omissa tauluissaan, kuten myös tiedot huutokaupoista, perukirjoista ja henkilöistä. Hakutuloksena saa perustiedot henkilöstä ja kirjasta sekä huutokaupan tai perukirjan toimitusvuoden. Lisätietoja saa esiin linkeistä.

Asiasanat ovat sekä yleisiä luokkia kuvaavia termejä (kuten uskonto tai oppikirja) että yksittäisiä sanoja (kuten hevoset). Hakuehtoja voi yhdistellä valitsemalla JA, TAI ja EI.

Samat henkilönimet voivat esiintyä tietokannassa monta kertaa, koska henkilöt ovat eri tilanteissa käyttäneet esim. eri ammattinimekkeitä. Nimiä on yhdenmukaistettu, kun todennäköisyys identtisyydestä on ollut suuri. Ammattinimekkeet ovat useimmiten peräisin lähdetekstistä (perukirjasta tai huutokauppapöytäkirjasta).

Lähteet & kirjallisuus

Bouppteckningar i Helsingfors stad 1679–1808 utgivna av Birger Åkerblom. Skrifter utgivna av Genealogiska Samfundet i Finland 13–15. Helsingfors, 1937–1943.

Oulun kaupungin perunkirjoituksia. Julkaissut Alf Brenner 1653–1800. Suomen sukututkimusseuran julkaisuja 25, 1–3.Tampere, 1963–1966.

Helsingin kaupunginarkisto, Huutokauppakamarin pöytäkirjat 1737–1809.

Kansalliskirjasto, Svenska litteratursällskapets arkiv, Henrik Grönroos' samling, 1000.

Lähteessä esiintyvä teksti on kentässä Lähdeteksti. Lisätiedot on lisätty hakasulkeisiin. Suluissa oleva tieto on peräisin Henrik Grönroosin muistiinpanoista.

Henkilöitä koskevat tiedot on otettu perukirjoista ja huutokauppapöytäkirjoista. Joissakin tapauksissa lisätietoja on haettu Suomen Sukututkimusseuran ylläpitämästä HisKi-tietokannasta, jolloin tietoihin on lisätty H-kirjain.

Tietokannan tekijät ovat lisänneet kaikki tiedot kirjojen tekijöistä, kielestä ja nimekkeistä sekä asiasanat.

Lähdekritiikki

HENRIK on lähdeviitetietokanta. HENRIK-tietokannassa saattaa esiintyä virheitä monista eri työvaiheista johtuen. Tämä on huomioitava kun tietokantaa käytetään tieteelliseen tarkoitukseen. Virhemahdollisuus on otettava huomioon esimerkiksi koskien kirjojen lukumäärää tai kieltä.

Mikäli yksittäisistä tiedoista halutaan tehdä johtopäätöksiä on syytä tarkistaa tiedot alkuperäisistä lähteistä arkistossa.